Päiväkävelyjä Teneriffalla 10/2006

Ensimmäisenä kävelynä kuljettiin reitti El Portillosta kansallispuiston toiseen päähän Paradoriin. Bussilla Puerto de la Cruzista El Portilloon meni vajaa 2 tuntia ja 11:n aikaan päästiin starttaamaan... auriko paistoi täydellä terällä, koska pilvet olivat jääneet muutama sata metriä alemmas :) Alkumatka kulki polkua, välissä mentiin hiekkatietä kunnes Montana Pasajiron ylityksessä polutkin loppuivat kokonaan.

Yhtenä suunnitelmana oli 2715 m korkealla Guajaralla käväisy, mutta aikaa meni sen verran että kiire tuli paluubussiin suoraakin reittiä.

Teneriffan houkuttelevin vaelluskohde on tietysti 3718 m korkea Teide, ja kaikki metrit merenpinnan tasolta alkaen olisi mahdollsista kävellä yhdellä kertaa. Bussiaikataulujen kanssa tulisi kuitenkin hankaluuksia... helpoiten yhdellä kertaa kävely luonnistuisi siten että veisi edellisenä päivänä vuorka-auton hissiasemalle odottamaan, tulisi bussilla alas, ja lähtisi aikaisin aamulla nousemaan rannalta. Tähän järjestelyyn ei kuitenkaan ryhdytty vaan nousu tyydyttiin toteuttamaan kahdessa osassa, ensin 0-2050 m ja pari päivää myöhemmin loput.

Eli aamulla bussilla Playa del Socorroon, josta alkoi loputtoman tuntuinen nousu. Aurinko paistoi jälleen ihan kiitettävästi :) Sivuilta http://www.teideascension.tk/ löytyvien reittiohjeiden mukaan noustiin polkuja ja pikkuteitä Orotavan laakson viereistä harjannetta erilaisten kasvillisuusvyöhykkeiden läpi Cruz de Fregeliin, josta El Portilloon sai kävellä vähän tasamaatakin. Tällä kertaa aikaa bussin lähtöön jäi pari tuntia, mutta onneksi pari saksalaista tarjosi kyydin alas lyhyen odottelun jälkeen.

Perjantaina jatkettiin Teidelle nousua siitä, mihin keskiviikkona jäätiin. Bussin kanssa olisi tullut sen verran kiire, että päädyttiin vuokra-autoilemaan, aamunkoitteessa ajettiin serpentiinitie El Portilloon. Pieni aamusumu hälveni nopeasti ja taas oltiin täydessä auringonpaisteessa pilvien yläpuolella. 1½ tunnin jälkeen yhytettiin yleisempi nousreitti "jeeppitiellä", ja tämän jälkeen polulla/tiellä oli jatkuvasti muitakin kävelijöitä.

Hissiaseman jälkeisen viimeisen 170 metrin kiipeämiseen tarvitaan saaren pääkaupungista Santa Cruzista haettava lupa. Lupa oli ilmainen, mutta hakiessa piti tietää 2 tunnin aikaväli, jolloin huipulle oli yrittämässä. Tiistaina kun lupaa haettiin, ei keskiviikolle tai torstaille enää saanut lupia 11-15-väliselle ajalle, eli jollain tapaa nousulupien myöntämistä on myös rajoitettu. Onneksi perjantaille lupa vielä heltisi.

Viimeiset metrit olivat raskaita, olihan ilmakin jo selvästi ohuempaa, mutta lopulta huipulle kuitekin päästiin. Tulivuori päästeli muutamasta kohtaa rikinkatkuisia höyryjään... Näköaloja häiritsi 2 kilometrissä roikkuvat pilvet.

Alas ei tarvinnut kävellä onneksi kuin tuo 170 m hissiasemalle, koska hissi oli tällä kertaa käytössä. (Ainakaan maanantaina hissi ei pyörinyt, ilmeisesti tuulisen sään vuoksi...)